SUOMEN VARHAISKASVATUSYHDISTYKSEN OPINTOMATKA TARTOON 19.–22.5.2013
Mukana matkassa: Riitta Korhonen, Marja Nurmilaakso, Janniina Elo, Elina Fonsén, Piia Roos, Ritva Heinonen ja Petra Varttinen
Ohjelmassa oli vierailut Viron kasvatus- ja tutkimusministeriöön (Haridus- ja Teadusministeerium) Tiina Petersonin johdolla, sekä vierailu Tarton yliopistolla. Lisäksi käytiin tutustumassa kahteen paikalliseen lastentarhaan: Tartu Lasteaed Klaabuun ja Tartu Lasteaed Lotteen. Mukana reissussa myös vieraita Tukholman ja Mälardalen yliopistosta.
Tiina Peterson järjesti vierailut eri kohteisiin ja tutustutti matkalaiset myös Tarton ihastuttavaan vanhaan kaupunkiin. Järjestelyt oli hoidettu loistavasti ja matkalaiset otettiin ystävällisesti ja vieraanvaraisesti vastaan. Kaikkien osallistujien puolesta suurkiitokset tästä Tiinalle!
Vierailukäynti kasvatus- ja tutkimusministeriöön 20.5.2013
Tiina Peterson, opetushallituksen erityisasiantuntijan roolissa kertoi Viron varhaiskasvatuksesta. Lastentarhanopettajien pätevyysvaatimus (kolmivuotinen alempi korkeakoulututkinto) säädettiin asetuksella 2002. Lastentarhanopettajat vastaavat esiopetuksen pedagogiikasta. Suurella osalla päiväkotien johtajista (97 %) on suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Kansallinen opetussuunnitelma esiopetukseen säädettiin 2008. Esiopetuksen puitteita säätelevä laki saatiin 2011.
Viron kansallisen esiopetussuunnitelman tavoitteena on tukea ja kehittää lapsen luovuutta, leikin avulla oppiminen, luoda oppimisympäristö, joka tukee lapsen kehitystä ja sosiaalistumista sekä arvostaa Viron kulttuuriperintöä ja ottaa huomioon myös muita kulttuureja. Lasten kehitystä arvioidaan havainnoimalla lapsia arjen tilanteissa, arjen toiminnoissa ja leikissä. Lastentarhanopettajat keskustelevat lapsen kehityksestä vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa. Toiminnan arvioinnissa on keskitytty yksiköiden sisäiseen arviointiin, jossa painopiste on oppimisympäristön tarkastelussa.
Peterson kertoi, että varhaiskasvatukseen osallistuu Virossa 94 % lapsista. Suomessa vastaava luku on 28,5% (v. 2008). Vuodesta 2007 vuoteen 2013 varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on tasaisesti kasvanut ja viime vuonna 1,5–3 -vuotiaista 76,4 % ja 4–6 -vuotiaista 98,1 % osallistui varhaiskasvatukseen. Virossa perheille (äidille/isälle) maksetaan palkan suuruinen korvaus kotihoidosta siihen asti kunnes lapsi on 1,5 -vuotias. Valtaosa varhaiskasvatuksesta (74 %) on kuntien järjestämää. Vanhemmat saavat valita lapsensa hoitopaikan. Valtiollisen varhaiskasvatusjärjestelmän rinnalla toimii myös lastenhoitojärjestelmä, jonka toiminta on sosiaalipalveluiden alaista, esiopetuslaki ei säätele tätä toimintaa.
Peterson totesi että, laatu vaihtelee eri yksiköiden välillä. Hyvää on korkeasti koulutettu henkilökunta, johtajuus ja toiminnan arviointi. Sen sijaan kehitettävää on oppimisen j, lapsilähtöisyyden, yksilöllisen huomioinnin ja demokraattisen ajattelun suhteen.
Tämän hetken tavoitteena olevan mm. kehittää Viron varhaiskasvatusta siten, että kaikki 1,5–7 -vuotiaat pääsevät joustavasti osallistumaan kunnallisesti järjestettyyn varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on myös erityisen tuen järjestäminen lähikouluperiaatteella. Kuntatason tietämyksen kasvattaminen esiopetuksesta ja lastentarhanopettajien koulutustason nostaminen, osaamisen kehittäminen ovat haasteita, joihin tulee keskittyä.
Tutustuminen Tarton yliopistoon 21.5.2013
Tarton yliopiston johtaja Jaan Korgesaar ja lastentarhanopettajakoulutuksen lehtori/kehittäjä Raili Allas kertoivat mm. lastentarhanopettajien koulutuksen rakenteesta. Lto –koulutus (KK) kestää Virossa kolme vuotta ja siitä on mahdollisuus jatkaa kasvatustieteen maisteriksi (KM). Luokanopettajien koulutus on viisivuotinen (KM).
Koulutuksessa on neljä osa-aluetta, jotka ovat opettajuus ja johtajuus, opettaminen ja arviointi, opiskelujen suunnittelu, kommunikointi ja palautteenanto organisaatiossa.
Harjoittelujakson, jonka suuruus on 24 op, tavoitteena on yhdistää käytäntö ja teoria. Opiskelijat ovat päiväkodeissa joka toinen viikko yhden päivän ajan, pidemmän yhtäjaksoisen harjoittelun lisäksi. Toisen vuoden keväällä opiskelijat ovat viikon ajan harjoittelussa ja päättöharjoittelu kestää neljä viikkoa. Suomessa harjoittelukokonaisuus on 15 op.
Johtajuuteen liittyvä koulutus on Virossa valinnaista kandivaiheessa, mutta sisältyy pakollisena osana maisteriopintoihin. Opiskelijoiden tukena toimivat päiväkodeissa mentorit, jotka opastavat ja ohjaavat opiskelijoita. Sekä mentori että harjoittelupaikka on koko opiskelun ajan sama.
Tarton yliopiston tohtoriohjelmassa on tällä hetkellä kolme opiskelijaa, joilla on pääaineena varhaiskasvatus. Jatko-opiskelijoiden vähäinen määrä johtuu siitä, että opettajankoulutusta on järjestetty Tartossa vasta kolme vuotta.
Tutustuminen paikallisen esikouluun Tartu Lasteaed Klaabu 20.5.2013
Päiväkoti Klaabun johtaja Jana Treier kertoi päiväkodin saaneen EU -rahoitusta rakentamiseen, siksi sillä on hyvät tilat ja resurssit toimia. Klaabussa toimii kuusi ryhmää ja lapsia on 132. Päiväkodin johtajan lisäksi ja yksikössä on pedagoginen johtaja ja ryhmissä toimii kaksi lastentarhanopettajaa sekä avustaja. Lapsia on yhdessä ryhmässä noin 24. Lastentarhanopettaja työskentelee ryhmässä kuusi tuntia päivässä, josta suunnitteluun ja valmisteluun on varattu yksi tunti. Tämä on yleinen käytäntö kaikkialla Virossa. Klaabu on avoinna klo 7–18 välillä.
Kansallisen tason opetussuunnitelma lisäksi yksiköt tekevät omat varhaiskasvatussuunnitelmansa ja arvioivat siinä asetettuja tavoitteita kerran vuodessa. Klaabussa käytetään itsearvioinnin välineenä muun muassa Swot –analyysiä. Laadun arvioinnin kohteina ovat johtajuus, resurssit, oppimisympäristö, lasten sitoutuneisuus, opetus- ja oppimisprosessi sekä lapsen kasvu ja kehitys.
Klaabun varhaiskasvatussuunnitelmassa on keskitytty terveyden edistämiseen ja Treier kertoi yhteistyön perheiden kanssa olevan tärkeää. Erityisesti tiedottaminen perheille terveistä elämäntavoista on koettu hyväksi. Lasten osallisuutta tuetaan esimerkiksi siten, että lapset arvioivat kerran kuussa ympäristön turvallisuutta (lapset laittavat punaisia ja vihreitä merkkejä sen mukaan, mitä pitävät turvallisina ja vaarallisina paikkoina ympäristössään). Lasten kanssa pidetään myös palavereja, joissa he saavat ehdottaa toiminnassa käsiteltäviä teemoja ja aiheita. Päivärytmiin kuuluu kaikkien lasten kohdalla päivälepo.
Tartossa on jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä saatavilla puheterapeutin ja terveydenhoitajan palvelut. Liikunta-, musiikki- ja luovuuskasvatusta antavat siihen koulutetut opettajat vähintään kaksi kertaa viikossa joka lapsi ryhmälle.
Varhaiskasvatus maksaa vanhemmille 65 euroa kuukaudessa ja siihen lisätään yksi euro päivässä ruokailusta. Kunta tukee hoitomaksua 135 eurolla. Korkein maksu vanhemmille on 20 % palkasta.
Treier toteaa, että inklusiivinen kasvatus on haaste ja opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta tähän. Niin ikään nivelvaihe koulun ja päiväkodin välillä on tärkeä. Esiopetus on ollut hyvin koulumaista tähän asti, mutta siitä pyritään saamaan lapsilähtöisempää ja toiminnallisempaa. Peterson sanoo, että aiemmin ajateltiin, että lapsen pitää olla kouluvalmis, nyt ennemminkin ajatellaan niin, että koulun tulee olla valmis ottamaan lapsi vastaan.
Tutustuminen paikalliseen esikouluun Tartu Lasteaed Lotte 21.5.2013
Päiväkoti Lotten johtaja Viive Vellemaa kertoi, että kun päiväkoti Lotte valmistui 2007, se oli ensimmäinen uusi päiväkotirakennus Tartossa 20 vuoteen. Kaupunki halusi satsata erityisesti Lotteen ja rakennusprojekti sai myös EU -rahoitusta. Rakennuksena Lotte on todella upea ja antaa mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan.
Päiväkodin keskellä on tila, koko rakennuksen ”sydän” , jonka ympärille ryhmätilat sijoittuvat viuhkamaisesti. Tilaa on runsaasti ja käytävät eri tilojen välillä niin leveät, että niitä voi hyvin käyttää leikkiin ja muuhun toimintaan. Ne on varustettu liikuntaan houkuttelevilla juoksuradoilla ja kiipeilyvälineillä
Päiväkodissa on kuusi ryhmää, lapset ovat 2–6 –vuotiaita ja ryhmissä on keskimäärin 24 lasta Henkilökuntaa yksikössä on 30. Yhdessä ryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa ja avustaja. Leikki on Vellemaan mukaan tärkein toimintamuoto ja käytössä on Step by step –ohjelma. Toiminta on lapsilähtöistä.
Ruokailu tapahtuu viihtyisässä ruokalassa, jossa aikuiset syövät lasten kanssa yhdessä istuen samoissa pöydissä.
Kansallisen kulttuurin ja perinteen vaaliminen on Lottessa tärkeää. Vellemaan mukaan päiväkodissa ei ole tiukkoja sääntöjä, vaan lapsen emotionaalista hyvinvointia korostetaan.
Käytävän varrella lapset saavat leikkiä solisevan veden kanssa. Puron reunalla on esillä lasten tekemää taidetta (materiaalina lanka).
Petra Varttinen
Turussa 10.6. 2013